Tänään tuntui olevan jonkinlainen alku. Tunsin oloni sinkuksi, ehkä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.  Tätä ennen olen tuntenut oloni lähinnä eronneeksi naiseksi. Vaikka avioeroahan minä en ole läpikäynyt. Vaikka, eipä tuolla juridiikalla ole tunteiden kanssa juurikaan tekemistä.

Joimme kausiolutta sohvanurkkauksessa, ja tuntui, että elämäni voi oikeasti mennä eteenpäin. Minun pitäisi tavata ihmisiä enemmän. Useammin. Varsinkin nyt, kun olen kehittänyt defenssikeinoja sekä heittänyt elämästäni ahdistavia taakkoja ulos. Ehkäpä jonain päivänä ne ihmiset eivät asusta enää päässänikään.

Lisäksi, jos näkisin enemmän ihmisiä se todennäköisesti estäisi minua ajattelemasta asioita liikaa.